Sukupuolisensitiivinen kasvatus ja lelut

 Sukupuolineutraalit lelut ja sukupuolisensitiiviset leikit ovat eri asioita

sukupuolisensitiivinen kasvatus ja lelut

Aikuisten vastuu korostuu leluostoksilla

 

Mielipidekirjoitukseni “Meillä aikuisilla on suuri vastuu siitä, millaisia leluja ostamme lapsillemme” julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.1.2018. Se oli vastaus Sofia Ripatin mielipidekirjoitukseen “Seksismi näkyy leluosastoilla – tytöille syötetään pienestä pitäen kotiäidin ja pojille työmiehen roolia”. Koska sukupuolitietoinen kasvatus on tärkeä aihe, ja lelut merkittävässä roolissa lasten kehityksessä, on paikallaan laventaa ylläolevien mielipidekirjoitusten aloittamaa keskustelua.

Sukupuolineutraali kasvatus on ollut viime aikoina paljon pinnalla. Ripatin mielipidekirjoituksen lisäksi aihetta on käsitelty mediassa paljon (esim MTV , Iltalehti , Vantaan Sanomat), varsinkin lastenpsykiatri Jari Sinkkosen kommentoitua aihetta. Herkkä aihe herättää paljon tunteita ja kiivasta keskustelua.

 

Sukupuolineutraalius vai sukupuolisensitiivisyys?

Mediassa vellovan sukupuolineutraaliuskeskustelu on kuitenkin aavistuksen vinoutunutta. Vaikuttaa siltä, että käsitteet ovat menneet toimittajilla sekaisin. Sukupuolineutraalius on  artikkeleissa usein laajennettu koskemaan myös sukupuolisensitiivisyyttä, vaikka nämä ovat eri asioita.

Sukupuolineutraalius tarkoittaa sukupuolen häivyttämistä esimerkiksi kielenkäytössä. Ruotsissa tätä on edistetty muun muassa ottamalla käyttöön sukupuolittuneiden han ja hon -pronominien lisäksi neutraali hen -pronomini käyttöön. Suomessa puolestaan Aamulehti on korvannut sukupuolittuneet ammattinimikkeet sukupuolineutraaleilla nimikkeillä.

Ei siis ole ihme, että mediassa viljelty termi “sukupuolineutraali kasvatus” saa monen niskakarvat ja nyrkit pystyyn. Sehän maalaa mielikuvan siitä, että pojat eivät enää saisi olla poikia ja tytöt tyttöjä. Tästä ei kuitenkaan ole kyse.

Lasten kasvatuksen ei ole tarkoitus olla sukupuolineutraalia vaan sukupuolisensitiivistä. Sukupuolisensitiivisyys tai -tietoisuus tarkoittaa  sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien käsitysten ja stereotypioiden huomioimista. Sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatus on määritelty olevan “... lapsen kohtaamista arjessa siten, että sukupuoli ei ennalta määritä lapsen kykyjä, taitoja, persoonaa ja kiinnostuksen kohteita.” (Lähde: Naisasialiitto Unionin tuottama Tasa-arvoinen Varhaiskasvatus -opas ).

Lapsille siis tarjotaan monipuolisesti erilaisia esikuvia, malleja ja leikkejä, jotka eivät ole sitoutuneet perinteisiin sukupuolirooleihin. Tytöille annetaan hoivaleikkien lisäksi myös mahdollisuuksia leikkiä autoilla tai rakennussarjoilla. Poikien ei puolestaan automaattisesti oleteta olevan rasavillejä meuhaajia, jotka pitävät vain villeistä leikeistä vaan myös heille sallitaan kiinnostus nukke- ja kodinhoitoleikkeihin.

Sukupuolisensitiivisyyden keskiössä on siis lapsen oikeus olla oma itsensä. Siihen ei kuulu sukupuolen häivyttäminen. Lasta ei ajeta minkäänlaiseen muottiin, vaan hänen omat käsityksensä ja mielipiteensä otetaan huomioon. Jos lapsi hakeutuu autolelujen pariin annetuista vaihtoehdoista huolimatta, hänellä on vapaus niin tehdä. Oli kyseessä tyttö tai poika.

 

Miksi sukupuolitietoinen kasvatus on tärkeää?

 Pallopelit kuuluvat sekä tytöille että pojille

Pallopelit kuuluvat sekä tytöille että pojille

Sukupuolitietoinen kasvatus on yhteydessä tasa-arvon kehittymiseen. Vaikka kansainvälisessä vertailussa tilanteemme on hyvä, on Suomessa vielä valitettavan paljon tehtävää tasa-arvon saralla. Sekä naiset että miehet kohtaavat syrjintää.

Naisten tulot laahaavat miesten tulojen perässä ja yritysjohdossa naiset ovat merkittävästi aliedustettuina. Matalapalkkaisille hoiva- ja opetusaloille hakeutuu naisia miehiä enemmän,  mihin todennäköisesti vaikuttaa jo lapsuudessa omaksutut sukupuoliroolit.

Ei miestenkään tilanne täydellinen ole. Miehet elävät lyhyemmän ja sairaamman elämän. Pojat menestyvät koulussa huonommin. Miehelle harvoin myönnetään lasten huoltajuutta avioerotilanteissa. Laajentamalla perinteistä miesroolia jo lapsuudesta lähtien voidaan vaikuttaa myös miesten tasa-arvon toteutumiseen.

Lapsi omaksuu sukupuoliroolit jo hyvin varhain. Nämä roolit kulkevat mukana läpi elämän, ja näkökulmien laajentaminen voi myöhemmin olla hankalaa. Kun lapsille annetaan alusta alkaen esimerkkejä monipuolisista sukupuolirooleista, ymmärtää lapsi, ettei sukupuolen kuulu rajoittaa tai määrittää ihmisen mahdollisuuksia. Kaikilla on yhtäläinen oikeus tavoitella samoja asioita sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, kansallisuudesta tai etnisestä taustasta riippumatta.
 

Perinteiset sukupuoliroolit lelumarkkinassa


Kuten Sofia Ripattikin mielipidekirjoituksessaan totesi, ovat perinteiset sukupuoliroolit edelleen vahvasti esillä lelujen markkinoinnissa. Lelukuvaston selaaminen tai leluosastolla kävely osoittaa, että sotalelut ja rakennussarjat ovat edelleen suunnattu pojille ja nuket tytöille.

Lelujen markkinointi ei kuitenkaan ole mikään kannanotto perinteisten sukupuoliroolien puolesta. Markkinoinnin tarkoitus on vain ja ainoastaan maksimoida voitot. Lelumarkkinassa pyörii valtavat rahat, eivätkä alan suuret toimijat ota riskejä. Näin ollen sotaleluja markkinoidaan jatkossakin pojille, koska niitä ostetaan eniten pojille.

 Rubens Barnin markkinoinnissa nähdään poikia ja tyttöjä leikkimässä nukeilla

Rubens Barnin markkinoinnissa nähdään poikia ja tyttöjä leikkimässä nukeilla

Osa leluvalmistajista on kuitenkin ottamassa askeleita modernimpaan suuntaan. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa ruotsalainen nukkevalmistaja Rubens Barn, jonka markkinoinnissa nähdään sekä tyttöjä että poikia leikkimässä nukeilla. Yritys ei tätä sen kummemmin alleviivaa, eikä heidän markkinointikuvastonsa vaikuta millään tavalla erikoiselta. Aivan pienimmät lapset kun  eivät leikkejä sukupuolen mukaan erottele. Nukeilla ja autoleluilla leikkivät yhtä sujuvasti niin pienet tytöt kuin pojatkin.

Se, että jousipyssy kuuluu ennen kaikkea poikien lelurepertuaariin ja nukkelelut tyttöjen leikkeihin on seurausta usein siitä, että me aikuiset hankimme näitä perinteisten sukupuoliroolien mukaisia leluja lapsille. Lapsen vanhempien ja muiden läheisten aikuisten vastuu korostuukin leluostoksilla. Omilla valinnoillamme ohjaamme lastemme elämää, ja omat arvomme muodostavat pohjan lastemme arvomaailman kehitykselle.

Muuttamalla omaa kulutuskäyttäytymistä ohjaamme myös lelumarkkinan toimintaa. Kun leluvalmistajat huomaavat, että rakennussarjoja ostetaan enemmän ja enemmän tytöille, myös lelujen markkinoinnissa käytetty kuvasto alkaa ottaa tytöt huomioon.

 

Sukupuolisensitiivisyys ja lelut

Toki lelujen markkinointi ja ulkopuolelta tulevat leikkimisen mallit ohjaavat lasten mieltymyksiä. Kun tytöt näkevät muiden tyttöjen leikkivän nukeilla ja mainokset alleviivaavat samaa, on heidän luonnollista hakeutua nukkeleikkien pariin. Siksi lasten leluvalikoima kannattaa rakentaa mahdollisimman monipuoliseksi jo lapsen ollessa aivan pieni. Ensimmäisten ikävuosien aikana onkin hyvä mahdollisuus antaa lapsen kokeilla erilaisilla leluilla leikkimistä. Kun lapsi kasvaessaan löytää omien mieltymystensä mukaisia leikkejä, on näiden mieltymysten muuttaminen vaikeaa, turhaa ja kenties haitallista. Tärkeää on antaa lapsen olla oma itsensä.

Sofia Ripatin ajatus siitä, että lapsia ei alusta asti aktiivisesti ohjattaisi perinteisten sukupuoliroolien mukaisiin leikkeihin on kannatettava. Sukupuolitietoinen kasvatus korostaa, että lapsia ei alusta asti aktiivisesti ohjattaisi mihinkään muottiin. Meidän aikuisten tehtävä on luoda lapsille mahdollisuuksia leikkiä mahdollisimman monipuolisia leikkejä ja antaa vapaus kokeilla erilaisia rooleja.

Eikä vedetä hernettä nenään kun mediassa puhutaan sukupuolineutraalista kasvatuksesta. Sukupuolitietoisesta kasvatuksesta siellä puhutaan. En usko, että kukaan vastustaa lasten oikeutta olla oma itsensä. Eihän?

 

Lähteitä tekstilinkkien lisäksi:

http://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji.pdf

http://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3861-8