Lelut ja lapsen kehitys

Lelut ja lapsen kehitys

Lapsen kehitys ottaa suurimmat harppaukset vauva- ja taaperoiässä. Tässä iässä lelut auttavat lasta kehittämään loppuelämän kannalta tärkeitä motorisia ja kognitiivisia taitoja. Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä, että leikkimisen - leluilla tai ilman - pitää olla hauskaa. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, joten turha pakottaminen epämieluisten ja liian vaikeiden lelujen pariin ei varmasti johda muuhun kuin mielipahaan.

Lapsen ensimmäisten vuosien aikana hänelle sopivat ja häntä kiinnostavat lelut muuttuvat paljon. Muutaman viikon ikäinen lapsi ei leiki samalla tavalla kuin vanhempi lapsi, mutta hänkin huomioi kasvoja, yksinkertaisia muotoja, sekä ensimmäisiä värejä. Tämän ikäisen lapsen kanssa voi leikkiä vaikkapa siten, että heiluttelee helistintä hänen edessään. Näin lapsen kyky kiinnittää huomiota erilaisiin asioihin kehittyy. Kolmivuotias tenava puolestaan osaa leikkiä hyvinkin itsenäisesti, kun mielikuvitus ja taidot ovat kehittyneet.

 

Turvallisuus ennen kaikkea!

Kun olet hankkimassa lelua pienelle lapselle, on tärkeää kiinnittää huomiota lelun turvallisuuteen. Suurimpia riskejä ovat irtoavat osat, jotka lapsi voi vahingossa nielaista, sekä kaulan ympärille kietoutuvat pitkät nauhat.

Turvallisuuden kannalta keskeistä on varmistua lelun laadusta. Hanki vain korkealuokkaisia leluja pienille lapsille ja tarkista, että lelut täyttävät EU:n leluje turvallisuusstandardi NF-EN71:n leluilla on CE-merkintä. Kestävästi valmistetuista laatuleluista ei irtoa osia, mikä halvemmalla tuotettujen lelujen kohdalla valitettavan usein tapahtuu.

 

Vauvaikäisen lapsen lelut (0-12 kk)

Vauvaikä on mielenkiintoista aikaa! Ensimmäisen 12 kuukauden aikana lapsi kehittyy enemmän kuin koskaan koko loppuelämänsä aikana. Suositeltuja leluja tämän ikäisille ovat erilaiset helistimet ja aktiviteettilelut, unirievut ja pehmolelut.

Ensimmäisen 12 kuukauden aikana lapsi kehittyy enemmän kuin koskaan koko loppuelämänsä aikana.

Ensimmäisenä vauva oppii tunnistamaan kasvot. Siksi esimerkiksi kuvat hymynaamoista kiinnostavat jo alle parin kuukauden ikäistä lasta. Värit tai muodot eivät vielä vastasyntynyttä kiinnosta. Noin 2 kuukauden iästä alkaen lapsi alkaa tunnistaa muitakin värejä kuin mustan ja valkoisen. Ensimmäisenä hän tunnistaa punaisen ja vihreän. Sininen ja keltainen seuraavat perässä noin 4 kuukauden iässä. Tämän perusteella on siis aivan oikein sisustaa vastasyntyneen lastenhuone mustalla ja valkoisella. Mutta se on niin tylsää! Värithän ovat hauskoja ja jo nelikuukautinen tunnistaa niitä jo niin paljon, että valkoinen blogihuone käy nopeasti kyllästyttämään.

Vauvan motoriikka kehittyy myös huimaa vauhtia ensimmäisen 12 kuukauden aikana. Vauvaiässä lapsi oppii ensiksi käyttämään isoja lihaksiaan, ennen kuin pienempien lihasten hallinta kehittyy. Siksi lapsella heiluvat ensiksi raajat melkoisen isoissa kaarissa, ennen kuin hän alkaa oppia tarttumaan esineisiin. Tästä syystä esimerkiksi helistimet ovat erinomaisia leluja jo parin kuukauden ikäiselle lapselle. Kivasti helisevä pehmeä lelu houkuttelee tarttumaan ja heiluttelemaan helistintä. Pikkuhiljaa lapsi oppii hallitsemaan käsiensä pieniäkin lihaksia ja lopulta tarttumaan esineisiin etusormea ja peukaloa käyttäen, mikä tapahtuu yleensä noin 9 kuukauden ikään mennessä.

 

Kävelemään opetteleminen

Leluilla on vauvaikäisen kehityksessä erittäin tärkeä rooli. Ne motivoivat lasta oppimaan uusia taitoja, ja kehittämään aistejaan. Esimerkiksi matolla makaava 3-6 kuukauden ikäinen lapsi alkaa yleensä tavoitella vierelleen laitettua pehmolelua tai helistintä, kun sellaisen näkee. Näin lapsi alkaa oppia liikkumaan itsenäisesti, ensiksi kellonviisarimaisesti, sitten ryömien, kontaten ja lopulta kävellen.

Kävelemään oppiminen kuitenkin tapahtuu lapsilla eri aikaan.

Lapsen ensimmäisen vuoden lähestyessä loppuaan, on aika ottaa jalat alle. Ensiksi hän seisoo tukea vasten, sitten ottaa ensimmäisiä hapuilevia askeleita ja lopulta kävelee jo reippaasti. Kävelemään oppiminen kuitenkin tapahtuu lapsilla eri aikaan. Toiset lapset kävelevät vasta 18 kuukauden ikäisenä. Tämä on täysin normaalia. Kävelemään lapsi oppii, kun hän siihen rohkaistuu ja saa sitä harjoitella omaan tahtiinsa. Tässä hauskana apuvälineenä toimii tukeva taaperokärry. Myös erilaiset vedettävät lelut motivoivat lasta. Kävelytelineeseen ei kannata rahoja eikä lasta laittaa, sillä se hidastaa lapsen motoriikan kehitystä.

Vauvaikäisenä lapsi myös hakee turvallisuuden tunnetta vanhempiensa lisäksi rakkaasta pehmolelusta tai unirievusta. Ero vanhemmista esimerkiksi päiväunien ajan voi olla hankala paikka. Silloin tuttuun pehmoleluun tai uniriepuun on hyvä turvautua. Vauvoille suunnitellut pehmolelut ovat myös niin ihanan pehmeitä, että niiden kanssa on yksinkertaisesti mukava nukkua.



 

1-2 vuotiaan lapsen lelut

Lapsen kehitys ottaa suuria harppauksia lapsen toisena vuotena. Motoriikka kehittyy entisestään, leikit monipuolistuvat ja lapsen mielikuvitus alkaa osoittaa heräämisen merkkejä. Tässä kehitysvaiheessa lapsi oppii myös leikkimään itsenäisesti. Suosittuja leluja ovat pehmolelut, vetolelut, erilaiset palikat, pallot ja palapelit.

Lapsen kognitiivisten taitojen kehittyessä aiempaa monimutkaisemmat lelut ja pelit tuovat suurta iloa. Kun silmän ja käden koordinaatio alkaa pikkuhiljaa sujua, ovat erilaiset palikat mitä parhaita leikkikaluja. 1-2 vuoden iässä lapsi osaa jo koota muutaman palikan korkuisia torneja. Lapsi oppii myös laittamaan palikoita muotolaatikkoon ja osaa touhuta nuppipalapelien kanssa.

Vaikka 1-2 vuoden ikäinen lapsi kykenee jo leikkimään lyhyitä aikoja itsekseen, tarvitsee lapsi vielä paljon vanhempien läheisyyttä ja turvaa.

Vaikka 1-2 vuoden ikäinen lapsi kykenee jo leikkimään lyhyitä aikoja itsekseen, tarvitsee lapsi vielä paljon vanhempien läheisyyttä ja turvaa. Tuttu pehmolelu tai uniriepu tuo lapselle turvaa kun hän opettelee olemaan erossa vanhemmistaan esimerkiksi päiväkodissa tai neuvolassa.

Kun kahden vuoden ikä lähestyy, alkaa lapsi kehitellä mielikuvitusleikkejä itsekseen. Näissä leikeissä lelut esiintyvät erilaisissa tilanteissa ja niihin alkaa kehittyä aivan uudenlainen suhde. Lelut muuttuvat mukana kulkevista esineistä leikkien aktiivisiksi osapuoliksi. Vanhemman kannattaa muistaa, että lapset näkevät lelut hyvin eri tavoin kuin aikuiset ja käyttävät niitä hyvin luovasti. Yksinkertaiset ja turvalliset lelut ovat niitä parhaita tässäkin iässä. Pehmolelut esimerkiksi sopivat mitä parhaimmin lapsen luoviin mielikuvitusleikkeihin.

 

2-3 vuotiaiden lelut

Lapsen kolmannella ikävuodella mielikuvitusleikit alkavat olla yhä suuremmassa roolissa lapsen mielikuvituksen kehittyessä. Tämän ikäinen lapsi saattaa jo luoda itselleen mielikuvitusystävän, jollaisena myös jokin rakas lelu voi toimia. Hän käyttää leluja monipuolisesti ja niiden purkaminen ja kokoaminen tuottaa suurta riemua. Suosittuja leluja ovatkin edelleen leikkikuutiot, pinottavat rengaslelut, pop-up lelut ja palapelit.

Kahden-kolmen vuoden iässä lapsen kehitykseen tulee uusi ulottuvuus, kun suhde toisiin lapsiin alkaa kehittyä. Jo alle kahden vuoden ikäiset lapset nauttivat toisten lasten seurasta, mutta kahden-kolmen vuoden iässä lapsi alkaa solmia ystävyyssuhteita. Lelujen jakaminen ei kuitenkaan vielä välttämättä suju, ja lapsi saattaa ottaa toiselta leluja kädestä. Itkua ja riitaa syntyy. Tässä lapsen kehityksen vaiheessa on hyvä siis  opetella jakamaan asioita ja ottamaan muita huomioon.

Lelujen avulla voikin harjoitella esimerkiksi pehmolelujen laittamista yhteen laatikkoon ja palikoiden toiseen.

Kahden-kolmen vuoden ikäinen lapsi alkaa jo harjoitella esineiden luokittelemista. Lelujen avulla voikin harjoitella esimerkiksi pehmolelujen laittamista yhteen laatikkoon ja palikoiden toiseen. Lapsi osaa myös luokitella tavaroita esimerkiksi värien mukaan.

Pehmolelut ovat edelleen tärkeitä. Ei ole epätavallista, että lapsi on kehittänyt erityisen läheisen suhteen johonkin pehmoleluun. Tämä lelu tuo hänelle turvaa hänen joutuessa olemaan erossa vanhemmistaan esimerkiksi päivähoidossa. Tähän leluun lapsi on ladannut niitä läheisyyden ja turvallisuuden tunteita, joita hän on kokenut saadessaan rakkautta ja läheisyyttä vanhemmiltaan. Kiintymys tätä lelua kohtaan häviää pikkuhiljaa iän myötä, eikä lasta kannata ehdoin tahdoin siitä vierottaa.

 

Lapsi leikkii, koska se on hauskaa

Kaikki vanhemmat ovat tietenkin huolissaan oman lapsen kehityksestä. Kannattaa pitää mielessä, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa. Lapsi leikkii, koska se on hauskaa. Ei kehittyäkseen. Vanhempien tehtävä on luoda turvalliset olosuhteet lapsen kehitykselle. Laadukkaat ja turvalliset lelut ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa näiden olosuhteiden luonnissa. Niiden avulla lapsi oppii ja ne motivoivat lasta harjoittelemaan uusia taitoja.

Vauva- ja taaperoikäisten lelujen edut eivät rajoitu ainoastaan lapsen motoristen kykyjen kehittämiseen.  Ne auttavat lasta ruokkimaan mielikuvitustaan, käsittelemään tunteitaan ja opettelemaan ottamaan muut ihmiset huomioon. Leikkimällä lapsi rakentaa perustan koko loppuelämälleen.

Mitkä ovat teidän taaperoidenne suosikkilelut? Jätä kommentti alle!

Lähteet:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/26/leluvuori-kasvaa-leikki-pysyy-tiedatko-miten-lapsesi-pitaisi-leikkia

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/

https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/nain-vauvan-nako-kehittyy/