Kävelemään oppiminen

 Kävelemään oppiminen on suuri saavutus vauvan elämässä!

Kävelemään oppiminen

Milloin ja miten lapsi oppii kävelemään?

Kävelemään oppiminen on ehdottomasti yksi jännittävimmistä virstanpylväistä pienen lapsen kehityksessä. Kun pienokainen vihdoin rohkaistuu ottamaan jalat alleen ja liikkumaan pystyssä, aukeaa hänelle kokonaan uusi maailma.

Kaikki lapset eivät kuitenkaan opi kävelemään prikulleen saman ikäisinä. Vaihtelua voi olla paljonkin. Mitkä tekijät lapsen kävelemään oppimiseen sitten vaikuttavat, ja miten vanhemmat voivat tätä tärkeää taitoa tukea?

 

Milloin lapsi oppii kävelemään?

Lapset oppivat kävelemään noin 10-18 kuukauden iässä. Ilman tukea lapsen pitäisi pystyä kävelemään viimeistään kaksivuotiaana. Vaihteluväli on siis varsin pitkä, ja vanhemmilta kysytäänkin tässä vaiheessa luottamusta omaan lapseen. Kaikki lapset kehittyvät omaan tahtiinsa eikä muihin kannata omaa lastaan verrata.

Koska vauvan ensimmäinen elinvuosi on käytännössä jatkuvaa uuden oppimista, vaikuttavat kaikki opitut kyvyt tulevien taitojen oppimiseen. Siksi myös varsinaista kävelyä edeltävät useat muut taidot ja vaiheet, jotka lapsen täytyy hallita ennen ensimmäisten askeleiden ottamista.

 

Kävelyn opettelemisen vaiheet

Kävelemään oppimista edeltävien taitojen karttumisen voidaan katsoa alkavan jo lapsen ensimmäisistä elinviikoista. Tuntoaisti ja näköaisti ovat keskeisessä roolissa, kun lapsi alkaa opetella liikkumaan. Näitä aisteja ja niiden käyttöä lapsi alkaa opetella jo syntymästä lähtien.

Myös vauvan motoriset taidot alkavat kehittyä ensimmäisten viikkojen aikana. Vanhemmat voivat tukea kävelemään oppimista ihan lapsen syntymästä lähtien totuttamalla lasta mahdollisimman monenlaisiin asentoihin esimerkiksi kuljettamalla lasta erilaisissa asennoissa. Jatkuvasti samassa asennossa makaaminen tai istuminen vaunuissa tai kaukalossa passivoi lasta. Siksi esimerkiksi kantoliinan käyttäminen on varsin suotavaa.

Pelkkä jatkuva selällään makaaminen on myös haitallista. Lapsen makuuttaminen vatsallaan auttaa lasta kehittämään niitä motorisia taitoja ja yläkropan lihaksia, joita lapsi tarvitsee oppiakseen esimerkiksi ryömimään ja konttaamaan.

Kannattaa pitää mielessä, että nämä kehitysvaiheet saattavat tulla lapsilla eri järjestyksessä. Toiset lapset saattavat ponkaista pystyyn ilman ryömis- tai konttaamisvaihetta, kun taas toiset ovat kovinkin aktiivisia konttaajia.

 

Istuminen

Istumaan oppiminen on tärkeä taito lapsen matkalla kohti hänen ensimmäisiä askeleitaan. Kun lapsi oppii istumaan yksinään ilman apua, hän alkaa käyttää lihaksia, jotka auttavat myöhemmin liikkumaan opeteltaessa. Yleensä lapsi oppii istumaan noin 4-7 kuukauden iässä.

Lasta voi motivoida istumaan esimerkiksi pyörittämällä hänen kanssaan palloa edestakaisin. Myös erilaiset pinottavat lelut auttavat lasta pysymään istuvassa asennossa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että liiallinen istuminen voi jopa hidastaa vauvan kävelyn aloitusta. Liiallinen istuminen voi nimittäin vaikuttaa siihen, että lapsi ei lähde ryömimään tai konttaamaan. Istuma-asennossa lapsen käsi- ja hartialihakset eivät kehity kuten ryömiessä ja kontatessa.

 

Ryömiminen ja konttaaminen

 Konttaaminen on keskeinen vaihe kävelemään oppimisessa

Konttaaminen on keskeinen vaihe kävelemään oppimisessa

Ryömiminen ja konttaaminen vahvistavat lapsen lihaksistoa ja valmistavat häntä ensimmäisten askelten ottamiseen. Ne auttavat myös kehittämään tasapainoaistia ja koko kehon hallintaa. Ryömimis- ja konttaamisvaihe ajoittuu 8-10 kuukauden ikään.

Ryömimis- ja konttaamisvaihe saattaa kuitenkin jäädä joiltain lapsilta väliin. Osasta lapsia tuleekin ns. peppukiitäjiä tai he työntelevät itseään taaksepäin lattialla. Näissä tapauksissa lapsen ylävartalo tai tasapainoaisti ei kuitenkaan kehity yhtä nopeasti kuin kontatessa.

Jos konttausvaihe jää väliin, lapsi saattaa oppia kävelemään hieman myöhemmin. Ryömiessä ja kontatessa lapsi oppii käyttämään raajojaan vuorotahtiin, mikä luonnollisesti on tärkeä taito kävelemisessä.

Vanhemmat voivat motivoida lasta ryömimään ja konttamaan kehumalla ja kannustamalla vatsallaan potkiskelevaa pienokaista. Kun sitten ryömiminen ja konttaaminen alkaa sujua, niin lasta tulee kannustaa konttaamaan ympäriinsä ja kehua onnistumisista.

 

Seisominen tukea vasten

 Seisominen tukea vasten tuo lapsen elämään uusia ulottuvuuksia

Seisominen tukea vasten tuo lapsen elämään uusia ulottuvuuksia

Kun vauvan motoriikka ja uteliaisuus kehittyvät, alkaa lapsi pyrkiä pikkuhiljaa pystyasentoon. Alkuun vauva nousee seisomaan hakien tukea huonekaluista, kuten pinnasängyn reunoista, tai vanhemmistaan.  Yleensä lapsi oppii seisomaan tukea vasten noin 9 kuukauden iässä.

Seisomaan nousemista voi auttaa esimerkiksi asettamalla leluja paikkoihin, joihin lapsi voi tukea vasten nousemalla yltää. Samalla kannattaa olla tarkkana, sillä vaikka lapsi osaakin nousta tukea vasten seisomaan, laskeutuminen takaisin maan pinnalle ei ihan sujukaan. Kaatumisia tapahtuu. Lapsen kanssa voikin harjoitella istumaan ja kyykkyyn laskeutumista esimerkkiä näyttäen.

Tässä vaiheessa on myös hyvä tarkistaa, että lapsi ei ulottuvuuden kasvaessa aiheuta itselleen tai muille vaaraa. Esimerkiksi pinnasängyn yllä roikkuvat esineet, kuten mobilet, kannattaa nostaa vauvan ulottumattomiin.

 

Käveleminen tuen avulla

Lapsen opittua nousemaan seisomaan tukea vasten, on seuraava luonnollinen vaihe ensimmäisten askelten ottaminen tuen avulla. Monesti ensimmäiset askeleet otetaan vanhempien avustuksella, mutta kannattaa pitää mielessä, että kävelyttämisestä ei ole apua vapaan kävelemisen oppimisessa. Vapaa kävely vaatii sellaisia hermostollisia kyvykkyyksiä, joita lapsi ei kävelyttämällä opi. Kävelytettäessä molemmista käsistä lapsi myös kävelee takakenossa, mikä ei edesauta vapaan kävelyn oppimista.

Kävelyttämistä parempi onkin, että lapsi saa ottaa askeleita tukea vasten omaan tahtiinsa. Ja tämän taidon kun vauva oppii, niin sitten alkaakin meno kiihtyä! Hänelle aukeaa kokonainen uusi maailma, ja sitähän pitää tutkia huolella painelemalla vinhaa vauhtia pitkin kotia

 

Seisominen ilman tukea

Ennen kuin lapsi pystyy kävelemään vapaasti, hänen täytyy osata seistä ilman tukea. Tässä vaiheessa on monesti kysymys enemmän lapsen rohkeudesta kokeilla seisomista ilman tukea, kuin varsinaisesta motorisesta kehityksestä. Tarvittavat taidot ja fyysiset ominaisuudet ovat jo olemassa. Monesti käykin niin, että lapsi irrottaa otteen tuesta huomaamattaan esimerkiksi tavoitellessaan kauempana olevaa lelua. 

Tietenkin tasapainoaistia täytyy hieman harjoitella. Vapaata seisomista voitte hyvin harjoitella yhdessä, mikäli lapsella rohkeus riittää. Mutta pakottaa ei kannata. Lapsi kehittyy omaan tahtiinsa.

 

Vapaa kävely

Viimeinen vaihe kävelemään oppimisessa on tietenkin vapaa kävely. Kuten aiemmin on jo mainitsin, lapsi oppii kävelemään vapaasti 10-18 kuukauden iässä, ja toisilla se saattaa venähtää jopa lähelle kaksivuotissyntymäpäivää. Jos lapsi oppii kävelemään normaaliaikataulussa, ei aikaisista tai myöhäisistä ensiaskeleista voi vetää mitään johtopäätöksiä lapsen muun kehityksen kannalta.

Ensimmäiset askeleet ovat suuri saavutus lapsen elämässä, joten häntä täytyy muistaa kehua ja kannustaa. Kävelemisessä itsevarmuus ja rohkeus ovat keskeisiä elementtejä, joten jokaisessa vaiheessa lapselle täytyy antaa positiivista palautetta hänen yrityksistään ja onnistumisistaan.
 

Miten kävelemään oppimista voi tukea?

Kävelemään oppiminen on matka, joka alkaa jo lapsen syntymästä. Vanhemmat voivat edesauttaa kutakin vapaata kävelyä edeltävää kehitysvaihetta, mutta muista antaa lapsen oppia ja tehdä itse. Kehu kokeiluista ja yrittämisestä ja iloitse onnistumisista. Näytä myös esimerkkiä, sillä lapset oppivat matkimalla.

Kaikissa kehitysvaiheissa ovat myös erilaiset lelut hyvä keino motivoida lasta kokeiluihin. Vatsallaan makaavaa lasta voi kannustaa ryömimään laittamalla hänen lempihelistimensä tai pehmolelunsa pienten käsien ulottumattomiin. Kun sitten tukea vasten nouseminen alkaa häämöttää lähitulevaisuudessa, voi leluja asettaa vaikkapa sohvan reunalle siten, että lapsi ne näkee ja alkaa niitä tavoitella.

Ensimmäisten askelten ottamista ja tukea vasten kävelyä voi auttaa esimerkiksi taaperokärryn avulla. Taaperokärryn kanssa toki vauhti voi rohkeuden kasvaessa nousta hieman taitoja korkeammaksi, joten tarkkana kannattaa olla. Myös erilaiset sylissä kannettavat pallot ja pehmolelut ovat hyvä apukeino, kun lapsi jo hieman osaa kävellä. Nämä lelut pitävät asennon sopivan etukenoisena. Vedettävien lelujen kanssa lapsi pääsee leikkimään leikkejä, joissa liikkuminen on pääasia.

Kävelytelineet ja hyppykeinut ovat kuitenkin jopa vahingollisia. Ne tukevat lasta liikaa, jolloin lapsen hermoston kehitys hidastuu. Kävelyn opettelemiseen kuuluvat kaatumiset ja kompastumiset. Niiden avulla lapsen tasapainoaisti kehittyy.

 

Uusi taito, uudet kujeet - muista turvallisuus

 Kontatessa alkaa maisema vaihtua vinhaan!

Kontatessa alkaa maisema vaihtua vinhaan!

Kun vauva alkaa oppia liikkumaan, kannattaa tehdä säännöllisiä turvallisuustarkistuksia kotona. Maassa makoileva vaaveli ei vielä juuri vaaraa aiheuta itselleen tai muille. Mutta kun hän oppii ryömimään ja konttaamaan, niin sitten kannattaakin varmistaa, että hän ei pääse kaatamaan mitään päälleen tai vetämään pöytäliinoja, sähköjohtoja tai muuta roikkuvaa. Muista myös sulkea portaat porteilla ja suojata pistorasiat.

Uuden tarkistuksen aika on, kun lapsi nousee seisomaan tukea vasten. Uusi ulottuvuus aukeaa ja aiemmin saavuttamattomissa olleet tavarat ovatkin pienten uteliaiden käsien tavoitettavissa. Kun sitten askeleita aletaan ottaa, niin tietenkin terävät kulmat taaperon pään tasolla kannattaa jollain tavoin suojata.

 

Yhteenveto

Lapset oppivat kävelemään hyvin eri ikäisinä. Ei kannata liikaa vertailla oman vauvan liikkumista lähipiirin muihin lapsiin, sillä lapset kehittyvät omaan tahtiinsa. On aivan normaalia, että lapsi kävelee vapaasti vasta 1,5 - 2 vuoden iässä.

Kävelemään oppiminen on monien vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana oppimien taitojen summa. Näiden taitojen oppimista voi edesauttaa aktivoimalla lasta jo syntymästä lähtien, pistämällä häntä erilaisiin asentoihin, näyttämällä esimerkkiä ja kannustamalla. Tärkeää on antaa vauvan oppia ja tehdä itse. Anna hänelle mahdollisuus olla aktiivinen. Oman fysiikan, rohkeuden ja taitojen karttuessa lapsi lopulta ottaa ne ensimmäiset tärkeät askeleet. Ja sitten se on menoa!

Miten teillä on opittu kävelemään? Kommentoi alle!